Aikaisemmat kirjoitukset

Vuosi alkaa olla lopuillaan ja on aika kiittää kävijöitämme. Vaikka museoiden kohdalla vertailu kävijämäärillä ei olekaan relevanttia, en voi olla olematta tyytyväinen kävijämäärämme kehitykseen. Museo asetti vuoden alussa varovaisesti tavoitteeksi 25000 kävijää. Tuo raja on jo aikaa ohitettu, nyt kolkutellaan 26500:n kävijän määrää. On kiistaton tosiasia, että vaikka sijaitsemme suhteellisen kaukana maan väestöllisestä keskittymästä, matkailijat ja ilmailuhistoriasta kiinnostuneet kaempaakin jaksavat vierailla museossamme. On ollut palkitsevaa huomata, että myös yhä useampi jyväskyläinen on löytänyt ilmailumuseonsa. Tulkitsen tämän kaiken osoituksena siitä, että olemme ansainneet paikkamme niin Suomen kuin kansainvälisessäkin museokentässä

Museossa käynti ei ole vain yksisuuntainen kokemus, jossa kävijä saa tietoa, elämyksiä, ajanvietettä tai jotain muuta haluamaansa. Kävijä vaikuttaa omalta osaltaan myös museoon, sen näyttelyihin ja politiikkaan. Vaikutus ei näy aina välittömästi, mutta kävijöiden mielipiteellä on vaikutuksensa. Aina mielipiteen ei tarvitse muuttaa mitään. Se voi olla myös myönteinen palaute kahviossa museon linjasta. Ja sellaista olemmekin saaneet paljon. Se, jos mikä antaa henkilökunnallemme uskoa ja tarmoa jatkaa museobyrokratian synkempinäkin päivinä. Se antaa myös vahvistusta valinnoillemme.

Jokainen kävijä vaikuttaa myös tilastossa. Sillä mitataan mm. museon yhteiskunnallista vaikuttavuutta, joka tänä päivänä on ratkaisevan tärkeää. Tosiasia on myös se, että käynnillään museokävijä myös tukee taloudellisesti museota. Ilman tätä tukea mekään emme voisi toimia.

Valitettavasti en voi olla paikalla kittämässä museon omaa väkeä loistavasti hoidetusta, raskaasta mutta antoisasta vuodesta. Onneksi henkilöstömme sai vahvennuksia, kun alkuvuodesta Harrin paikka vakinaistettiin ja loppuvuodesta Susanna vastasi myöntävästi työpaikkatarjoukseemme. Molemmat ovat tuoneet museoon uutta intoa ja uusia ajatuksia. Keep up the good work! Ja kiitos kaikille!

Tammikuussa 2010 pitkäaikainen konservaattorimme, Veikko Havimo, jää ansaitulle eläkkeelle. Menetämme rutkasti ainutlaatuista tietotaitoa lentokonekonservoinnin saralla. Toivottavasti tiedoista edes osa on ehtinyt siirtyä Harrille. Vekelle suurkiitokset ja hyviä eläkepäiviä!

Kiitän kaikkia vuoden aikana museossa käyneitä ( ja vielä joulukuun aikana käymään ehtiviä ) tuestanne museollemme! Erityinen kiitos vakituisille kävijöilemme, joista muutamat käyvät museossa lähes päivittäin! Toivotan Rauhallista Joulua ja Hyvää Uuutta Vuotta! 
Toivottavasti tapaamme myös ensi vuonna. Pyrimme omalta osaltamme ylläpitämään näyttelyn kiinnostavuutta niin, että löytäisitte joka kerta uusia elämyksiä. 

Alkuvuosi on ollut museollemme menestyksekäs. Kuukausittaiset kävijämäärät kolkuttelevat kaikkien aikojen ennätyksiä. Lisäksi Jyväskylän museoiden Lentämisen ihme -yhteisnäyttely saavutti kansallistakin huomiota ja toivottavaa on, että vastaavia toteutetaan tulevaisuudessa lisää. Hanke on kiinnittänyt huomiota myös museoalan ammattilaisten keskuudesta jopa Kehä III:n sisäpuolellakin. Näytetään keski-suomalaista mallia muille jatkossakin!

Siirryn kesäkuun 8. päivä kolmeksi vuodeksi Hollantiin ulkomaan tehtäviin, jotka eivät liity museotoimeen. Säätiön hallitus on myöntänyt minulle palkatonta työvapaata 30.6.2012 saakka. Sijaisenani toimii Rauni Valtonen, joka tuntee museon asiat läpikotaisin. Hänen käsiinsä uskallan jättää museon johtamisen hyvillä mielin. Lisäksi säätiön hallitus on lupautunut tukemaan museon toimintaa entistä tiivimmin käytännönkin asioissa. Toivon Raunille menestystä ja jaksamista! En irtaudu museosta täysin, vaan jatkan kotisivujen ylläpitoa, ja samalla pysyn viivalla museon tapahtumista.

1.7. museossa aloittaa määräaikaisena museoamanuenssina ja Raunin apulaisena FM Susanna Vallius. Hänen tehtävänsä on ensisijaisesti siirtää kokoelmatietomme uuteen Memoron -järjestelmään, jolloin yhteinen tietojärjestelmä Suomen Ilmailumuseon kanssa vihdoinkin konkretisoituu. Susannalle tervetuloa joukkoomme!

Alkuvuoden merkittävin ponnistus museossa on saatu loppusuoralle. Brewster sai paikkansa näyttelyssä. Samalla museon näyttelyn rakenteessa tehtiin tietoinen riskiratkaisu. Suorat linjat rikottiin, koneet eivät enää ole kuin platalla rivissä. Ratkaisuun päädyttiin, jotta Brewster saadaan hylkynä omalle paikalleen erilleen enemmän ”lentokuntoisista” museokoneista. Muuttamalla museokävijän polku hieman mutkikkaammaksi tarjotaan samalla mahdollisuus tarkastella näyttelykoneita eri kanteilta, sivusta ja takaa tavanomaisen sivuviiston näkövinkkelin lisäksi. Toivottavasti järjestely saa kävijöiden hyväksynnän.

 

Maaliskuun 18. päivänä avataan Suomen oloissa historiallinen museonäyttely. Jyväskylän alueen kuusi museota ovat ponnistelleen runsaan vuoden Lentämisen ihme –näyttelyn valmisteluissa. Mukana ovat ilmailumuseon lisäksi Suomen käsityön museo, Alvar Aalto -museo, Keski-Suomen museo, Keski-Suomen luontomuseo ja Jyväskylän taidemuseo. Näyttelyn avajaiset ovat Aren aukiolla 18.3. klo 17 – 19.

Ks. http://www.avoinmuseo.fi/lentamisenihme/. Ilmailumuseolta kuljetetaan avajaisiin museon edessä pesäänsä pitävä Anni, MiG-17 alias LiM-5, jonka maalauksen koululaiset suunnittelivat 2006. Anni soveltuu hyvin tällaisiin tehtäviin, se kun ei ole museoesine. Aren aukiolla Anni viettää kaksi yötä, se tuodaan sinne alkuillasta 17.3. ja noudetaan takaisin museolle illalla 19.3. Kaikissa kuudessa museossa toteutettavan yhteisnäyttelyn tarkoituksena on saada museokävijät vierailemaan myös muualla kuin siinä tutussa ja turvallisessa, ”omassa” museossa. Tätä tehostetaan ”lentolupakirjalla”, johon kävijät voivat kerätä leiman kustakin museosta. Kaikki kuusi leimaa keränneiden ja lupakirjansa palauttaneiden kesken arvotaan kahden hengen kuumailmapallolento. Mahdollisuus on siis päästä kokemaan lentämisen ihme itsekin.

Pitkään suunniteltu ja kauan odotettu museomme laajennushanke eteni viime vuonna merkittävästi. Keski-Suomen Liitto valitsi laajennuksen yhdeksi vuoden 2009 kärkihankkeista. Joulukuun alussa esittelimme Propelli-hankkeen Eduskunnassa keskisuomalaisille kansanedustajille ja Opetusministeriön virkamiehille. Kaikkien mielestä hanke on toteuttamisen arvoinen. Alkavan vuoden alussa jatkamme esittelyjä Länsi-Suomen lääninhallitukselle ja Keski-Suomen Liitolle. Toivottavasti laajennushanke etenee ja saamme vihdoin mm. Kaarihallissa kosteassa ja lämmittämättömässä tilassa olevan ilmailuhistoriallisesti korvaamattoman arvokkaan materiaalin asianmukaiseen säilytystilaan.

Brewsterin entisöinti etenee aikataulussaan ja se saadaan näyttelyyn Ilmavoimien vuosipäiväksi, 6.3. Jo nyt perusnäyttelyä on muutettu niin, että on "raivattu" tilaa siirtämällä Avro 504 säilytystilaan. Samalla museon näyttelytilan lattiaa on alettu maalata ja työtä jatketaan mahdollisesti jo tammikuussa.

Vuosi 2008 oli museollamme monessa suhteessa ennen kokematon. Samana vuonna museoon saatiin kaksi maailmanharvinaisuutta, Pitkänokka-Blennu ja Brewsteri. Tämän luokan tapahtumat nousivat myös valtakunnan mediaan, minkä seurauksena uudet kävijät löysivät museomme. Vuoden viimeisenä aukiolopäivänä museossa kävi vuoden 24 000:s asiakas. Tuota tavoitetta ei oikein uskallettu edes sanoa museossa ääneen, se tuntui kovin etäiseltä. Mutta toteutui siis sittenkin. Ja kiitos siitä kuuluu jokaiselle museossamme käyneelle. Kukin teistä on tehnyt henkilökohtaisen kulttuuriteon, sekä itsellenne että museolle. Vaikka onkin väärin mitata museon merkitystä kävijämäärällä, ei parempaakaan käytännön mittaria ole olemassa. Kiistaton tosiasia on, että kävijämäärä kuvastaa museon kiinnostavuutta. Museon tehtävänä on historian tallentaminen, eikä se näin voi aina olla suurta yleisöä kiinnostavaa. Museot ovat jo alansa vuoksi eriarvoisessa asemassa keskenään, siksi museoiden vertailu kävijämärän perusteella on osin epäoikeudenmukaista. Mutta kuitenkin... jotain on ilmassa, ilmailu ja ilmailuhistoria on alkanut kiinnostaa entistä enemmän ja olen ylpeä viime vuoden kävijämäärästä!