Viestimuseo

21. kesäkuuta 2011 avattu uusi näyttely esittelee suomalaisen sotilasilmailun johtamistoimintaa 1920–30-luvun kirjekyyhkyistä uuden vuosituhannen tietovuon aikakauteen asti.

Ilmavoimien viestimuseossa selviää, että vielä 1930-luvulla kommunikaatio lentokoneen ja maan välillä ei aina kulkenut radioaalloilla, vaan kyyhkyn siivillä. Pakkolaskun sattuessa lentokoneessa mukana ollut lintu päästettiin lentämään kotitukikohtaan ilmoittamaan haaverista.

Ilmapuolustuksen johtamis-, lennonvarmistus- ja viestikalustoa esittelevä Ilmavoimien Viestimuseo perustettiin Tikkakoskella vuonna 1977. Samassa tilassa Keski-Suomen ilmailumuseon kanssa se on ollut vuodesta 1989.

Muutama vuosi sitten viestimuseo joutui sulkemaan ovensa ilmailumuseorakennuksen korjaustöiden takia. Nyt se avautuu jälleen yleisölle vetonaulanaan täysin uudistettu näyttely.

Viestimuseon esineet, tarinat ja installaatiot valottavat ilmapuolustuksen johtamisen, lennonvarmistuksen, ilmavalvonnan sekä radiotiedustelun välineiden ja toimintatapojen kehitystä 93-vuotiaan Suomen ilmavoimien alkutaipaleelta aina 2000-luvulle saakka.

– Haluamme tuoda näyttelyllä esille, miten sotilasilmailu on kehittynyt alkuaikojen kokeiluista hyvin järjestelmälliseksi toiminnaksi. Aina kun koneen näkee tuolla ilmassa, sillä on selkeästi määritelty tehtävä ja se toimii johdettuna, museonjohtajan sijainen Rauni Valtonen toteaa.

Viestimuseon laajentuneessa kokoelmassa on esillä materiaalia kaksitasokoneiden ajan kirjekyyhkyhäkistä sota-aikaisiin ilmavalvontalottien varusteisiin sekä suihkukonekauden tutkataistelunjohtokalustoon.

Vanhimmat esineet palvelivat ilmapuolustusta 1920-luvulla ja uusimmat vielä muutama vuosi sitten. Esineiden kautta piirtyy näyttelyn rakentajiin kuuluvan museoamanuenssin sijaisen Mikko Veijalaisen mukaan havainnollinen kuva Suomen ilmapuolustuksen kehityksestä harvoin huomioidusta näkökulmasta.

– Aivan alussa olivat ensimmäiset ilmailuradiot, joiden toiminta oli hyvinkin epävarmaa. Talvisodan ja jatkosodan alkuvaiheen aikana ilmapuolustuksen johtamismallit vaihtelivat paljon tilanteen mukaan. Sota-aikana tieto ilmapuolustuksen viestijärjestelmien uusimmista kehitysaskeleista tuli usein Suomeen hiukan jälkijunassa, mutta jatkosodan lopulla johtamisjärjestelmä oli jo hyvin kehittynyt, Veijalainen valottaa.

– 1950-luvulla sodanaikainen kalusto sitten vanheni ja alkoi tutkan aikakausi. 80-luvulta taas on ollut eletty tietovuon aikaa, jossa Suomi onkin ollut maailman edelläkävijöitä.

Ilmavoimien viestimuseon uusi näyttely valottaa ilmapuolustuksen johtamisjärjestelmien historiaa yli 90 vuoden ajalta.

Teksi: Ilmavoimat/Ville Tuokko.